Kontaktit

2on2off ja namitargetti, lyhyt oppimäärä

 Kontakteja ei usein käsitellä alkeiskurssilla kovin syvällisesti. Oma alkeiskurssini oli hyvä, mutta en olisi silti ikinä voinut opettaa kontakteja pelkkien kurssilta saamieni ohjeiden perusteella. (Onnekseni minulla oli kuitenkin äärimmäisen hyvä treenikaveri.) Totuus on se, että jotkut koirat oppivat kontaktit helposti, ja toisilla – useimmilla - se on hieman vaikeampaa. Yleensä kontakteissa on kyse koko koiran agilityuran mittaisesta tasapainoilusta vauhdin ja varmuuden välillä (koira tulee kontaktille lujaa vs. se kuitenkin pysähtyy, eikä varasta).

Tuntuu jotenkin kamalalta kirjoittaa tällaista tutoriaalia, sillä koirat ovat valtavan erilaisia kontaktien suhteen. Olen kuitenkin kouluttanut kaksi koiraa sm-tasolle, enkä ole koskaan saanut kisoista kontaktivirhettä. Tiedän siis, miten koulutetaan varmat kontaktit. Koirani eivät kuitenkaan ole täydellisiä. Olen tehnyt treenatessani hirvittävän määrän virheitä, joista olen toisaalta oppinut todella paljon. Muistuttaisin siis, ettei kaikki sovi kaikille. Kun treenaatte, olkaa aina avoimia uusille näkökulmille ja etsikää kriittisesti se tapa, joka sopii juuri teille ja teidän koirallenne.

Alkuopetus: 2on2off-asento

Väittäisin, että suurin osa kontaktiongelmista johtuu siitä, ettei osaa kunnolla 2on2off asentoa. Alkeisopetuksen tärkein osa onkin juuri asennon vahvistaminen. Se tarkoittaa siis sitä, että koira tietää unissaankin, mitä kontaktikäsky tarkoittaa – laittaa takajalat jonkun korkeamman jutun päälle. Koirille riittää yleensä noin yksi treenikerta oppia kiipeämään A-este tai puomi. 2on2off-asennon perusteellinen oppiminen vaatii taas yleensä monia ja monia toistoja.

Kontakteja voi treenata melkein missä vaan. Kyseessä on siis uusi pieni temppu - tee opettamisesta hauskaa ja helppoa koirallesi. Asentoa voi treenata kotona kirjapinon päällä, portaissa, kynnyksellä, lenkillä kivien päälle, ulkona vanhan lankun päälle jne. Aina ei tarvitse käyttää namitargettia, mutta on suositeltavaa, ettei palkka tule aina kädestä. Hyvä tapa on esim. heittää välillä namia tai lelua. Koiran pitäisi osata temppu itsenäisesti: ethän radallakaan ehdi millään opastamaan sitä erikseen jokaiselle kontaktipinnalle. Harjoittele myös erilaisia lähestymiskulmia ja vaihtele omaa sijoittumistasi suhteessa koiraan – ole koiran vierellä, jää koiran taakse ja mene välillä edelle.

Jos osaat naksutinkoulutuksen perusteet, suosittelen lämpimästi naksuttimen käyttöä esim. houkuttelun sijaan. Kun koira itse oivaltaa tempun ja tarjoaa sitä, oppiminen on tehokkaampaa. Koiran tietoisuutta takajaloista voi lisätä myös opettamalla sitä peruuttamaan takajalat esim. portaille.

Vapautuskäskykin kannattaa liittää mukaan, kun koiralla on selvästi jo ideaa tempusta. Ennen vapautusta palkkaa koiraa kontaktille, niin se pysyy siellä, ennen kuin sanot vapautussanan. Näin se oppii pikku hiljaa, että kontaktiasennosta lähdetään vasta, kun sinä sanot niin. Namitargetin kanssa varmuutta voikin lisätä palkkaamisen harventamisella. Aluksi siis palkkaa tuli namialustalle melkein sekunnin välein. Tästä voi lähteä kasvattamaan palkkausväliä pikku hiljaa useampaan sekuntiin.

Tempun siirtäminen kontaktiesteelle

Tässä vaiheessa ei sinänsä ole mitään sen kummempaa. Jos koirasi osaa tehdä 2on2off-asennon kiville ja kannoillekin, niin esteet eivät ole ongelma. Kannattaa kuitenkin aloittaa irrallisella puomin alastulolla. Sillä saa tehtyä nopeasti uusia toistoja, eikä koira väsy turhaan juostessaan edes takaisin kontaktiestettä. Muutamia toistoja kannattaa tehdä toki ihan kokokonaisillakin esteillä, jotta nekin tulevat tutuksi. Alkuvaiheessa kuitenkin matalammalle puomin alastulolle on myös huomattavasti helpompi pysähtyä kuin jyrkälle A:lle.

Kokonaisille esteille koira kannattaa aluksi viedä hihnassa, namilla houkutellen. Jos koira poikittaa kovasti, eli on vino puomilla ja kontaktipinnalle jää vain yksi tassu, voidaan puomin alastulon molemmille puolille asettaa siivekkeet.

Kun koira alkaa ymmärtää

Kun huomaat, että koirasi alkaa jo selvästi hieman ymmärtää kontaktiasentoa, voit alkaa vaikeuttaa harjoituksia. Itse lisäsin namitargetin lisäksi etupalkan eli namikupin joidenkin metrien päähän kontaktista. Näin koira saa ensin palkan namitargetilta oikeasta asennosta, ja juoksee vapautuskäskyn kuullessaan etupalkalle. Tällä saa hyvin treenattua myös itsenäisyyttä.

Tästä kehitys etenee siten, että namitargettia voi jättää välillä tyhjäksi ja koira saa palkkaa välillä vaan etupalkalta. Mielestäni on tärkeää, että heti kun koira alkaa ymmärtää, namitargetista pyritään mahdollisimman nopeasti eroon ja siirtyä pelkkään etupalkkaan. Targetin liian nopea poistaminen saattaa kuitenkin tehdä koiran epävarmaksi. Tässä auttaa jälleen kerran kontaktiasennon vahvistaminen – kaikki palaa aina siihen. Hyvä tapa on mielestäni myös treenata koira targetista eroon jo alkuopetuksessa (esim. etupalkkaa ja lelun/namin heittämistä).

Yksi tapa lisätä varmuutta (myös ilman targettia) on pyytää avustajaa pitämään koiraa hihnassa. Näin avustaja pitää huolen, ettei koira varasta, ja koira ymmärtää, että kontaktilta saa lähteä vasta omistajan käskystä. Toisaalta, kun koirat saavat paljon palkkaa kontaktille, ne eivät edes halua lähteä sieltä ennen kuin ohjaaja niin sanoo.

Jos treenaatte yksin ja käytätte etupalkkaa, namit kannattaa laittaa rasiaan. Jos koira varastaa, se ei saa rasiassa olevia nameja. Jos koira onnistuu, voitte juosta avaamaan koiralle rasian. Näin vääristä toistoista ei tule palkkaa.

Kontaktiesteiden lisääminen osaksi rataa tapahtuu myös pikku hiljaa: laita esim. hyppy/putki ennen tai jälkeen esteen. Etupalkan voi laittaa viimeisen esteen perään. Ajan myötä myös pelkästä luvasta jatkaa rataa voi tulla koirille palkinto – älä siis katso ratatreeneissä sormien läpi ja jatka rataa, jos koira varastaa.

Varmuus vs. vauhti

Muutama sananen vielä vauhdista. Kuten olen monille jo sanonutkin, omaan treenifilosofiaani kuuluu, että kannattaa treenata vain yhtä vaikeaa asiaa kerralla. Koirasi ei välttämättä mene kontaktiasentoon aluksi kovin lujaa. Siitä ei kuitenkaan kannata olla huolissaan. Tässä vaiheessa pääasia on kontaktiasennon ymmärtäminen. Jos alat vauhtia koiralta vauhtia ennen kuin koira on kunnolla ymmärtänyt kontaktiasennon, sen itsevarmuus kärsii ja tämä näkyy myöhemmin vauhdissa.

Olen monien virheitteni kautta päätynyt siihen, että vauhdin avain on itsevarma, iloinen ja hyvin motivoitu koira. Koirat, jotka tulevat lujaa kontakteille, ovat itsevarmoja, tietävät, mitä tekevät ja todella haluavat tehdä sen. Jos koirasi siis tietää, mitä tekee ja on motivoitunut, mutta silti hidas, se ei ole tarpeeksi itsevarma. Tässä kantapään kautta opittu hyvä ohje itsevarmaan koiraan kontakteilla: älä ole kontaktinatsi. Jos koirasi varsinkin alkuopetuksessa varastaa tai tekee jotain muuta väärin, älä rankaise sitä, vaan anna sille heti uusi tilaisuus tehdä oikein. Koira, joka pelkää tehdä virheitä, on epävarma ja hidas.

Lue tämä myös toisin päin. Jos sinulla on todella itsevarma, lujatahtoinen ja lähes reikäpäinen koira, ole varsinkin alkuopetuksen jälkeen tarkka. Pidä huolta, että koira lähtee kontaktilta vasta kun sinä sanot niin, ja jos se varastaa, älä missään tapauksessa jatka rataa.

Kontaktien ylläpitoon ei ole yhtä oikeaa tapaa: oikea palkkaus on tässä keskeistä. Jos koirasi tulee helposti kontaktista läpi, treenaa varmuutta. Jos treenaat lisää vauhtia, voit joutua tinkimään varmuuden kriteeristä.

Iloisia treenihetkiä!